Salmi-Säätiö Salmin pitäjä Salmi tänään Tunnetko? Muuta
 
 

Säätiön uutisia


Salmi-Säätiön apurahat

Salmi-Säätiö julistaa haettavaksi vuoden 2010 opiskeluapurahat.

Vuonna 2010 apurahaan on oikeutettu salmilaisperäinen vähintään toisen vuoden korkeakouluopiskelija. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ovat vuorossa vuonna 2011. Hakemus on tehtävä Salmi-Säätiön kotisivuilta (www.salmi-saatio.fi) tulostettavalle hakemuslomakkeelle. Se on postitettava liitteineen (opiskelu- ja virkatodistus) 30.9.2010 mennessä os. Salmi-Säätiö, Kalliolahdentie 2, 70260 Kuopio.

Lisätietoja antaa säätiön asiamies Mauri Sulku, puh. 0500 554410 tai sähköposti mauri.sulku@luukku.com

Hakemuslomake löytyy tästä sekä sivun Muuta lopusta.


Sunnuntai 14.3.2010

Vuosikokousuutisia

Salmi-Säätiön hallitus piti vuosikokouksensa 20.2.2010 Oulussa. Edellinen iltapäivä vietettiin Oulun seudun Salmi-kerhon vieraana uudessa seurakuntakeskuksessa ja illalla osallistuttiin paastoliturgiaan Pyhän Kolminaisuuden katedraalissa.

Normaalien vuosikokousasioiden lisäksi päätettiin aloittaa Salmin pitäjän historian kirjoittaminen.  Hanketta oli valmisteltu huolellisesti. Teoksen kirjoittajaksi valittiin VTT, FM Kaarle Sulamaa, jonka aikaisempaa tuotantoa ovat mm. teokset Veteraania ei jätetä (2007) ja Lotat, uskonto ja isänmaa (2009). Salmin pitäjähistorian on laskettu valmistuvan ripeästi, viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Kirjan toimituskuntaan kuuluvat säätiön edustajina arkkipiispa Leo, FT Raija Pyöli ja FT Kaija Salmio.

Kustannuksia vaativasta historiahankkeesta huolimatta Salmi-Säätiö jakaa vuonna 2010 opiskelijastipendejä salmilaistaustaisille nuorille. Jatkossa stipendit jaetaan vuorovuosina eri koulutustasoille. Tällä kertaa ovat vuorossa yliopisto-opiskelijat, ja seuraavana vuonna ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat. Stipendien suuruus yliopisto-opiskelijoille on 250 euroa. Stipendin voi saada kerran, eikä sitä myönnetä ensimmäisenä opiskeluvuonna. Sukujuuret on entiseen tapaan selvitettävä virkatodistuksella. Lisäksi uutena kriteerinä kiinnitetään huomiota hakijan salmilaiseen tai muuhun karjalaisuuteen liittyvään harrastuneisuuteen. Hakuaika on 1.9.–30.9.2010. Hausta ilmoitetaan tarkemmin Karjala-lehdessä ja säätiön omilla kotisivuilla elokuussa. Siilinjärven lukiosta (entinen Salmin keskikoulu) mahdollisesti kirjoittaville kahdelle salmilaiset sukujuuret omaavalle opiskelijalle annetaan edelleenkin 100 euron stipendi kummallekin ilman hakua.

Säätiön hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2010 valittiin Raija Pyöli ja varapuheenjohtajaksi Vilho Paussoi.

 

Raija Pyöli

 


Keskiviikko 18.11.2009

Joululahjavihje!

Haluathan viedä salmilaista kieli- ja kulttuuriperinnettä eteenpäin? Runsaasti kiitosta saanut ja Karjalan Liiton vuoden 2008 karjalaiseksi kirjaksi valitsema Sanakirja suomi-karjala (Ljudmila Markianova, Raija Pyöli, 2008) on oiva vihje joulupukille. Ks. kohdasta Myytävänä muitakin Salmiin liittyviä tuotteita, esim. Pauli Pölösen kirjasta Evakossa, evakosta, evakkoon – salmilaisten vaiheita sotavuosina 1939-1944 on juuri otettu uusintapainos.


Tiistai 25.8.2009

Stipendien jaossa välivuosi

Vuosikokouksen 13.-14.3. 2009 päätöksen mukaisesti Salmi-Säätiö ei jaa opiskelijastipendejä vuonna 2009. Päätös koskee vain tätä kertaa, joten vuonna 2010 syksyllä on hakijoilla uusi mahdollisuus. (Ks. tarkemmin kohdasta Uutiset: ”Tiukan linjan talousvuosi Salmi-Säätiössä”.)

 


Maanantai 11.5.2009

Tapahtumia 2009

Karjalaiset kesäjuhlat, Kuopio 12. - 14.6.

Pe klo 11-16

Juhlaseminaari "Kukkivat roudan maat" Kaupungintalo; seminaarin jälkeen retki valtakunnalliseen asutusmuseoon Lapinlahden Alapitkälle. Seminaarimaksu 35 € (Karjala-kortilla 30 €) sis. lounaan, kahvin, seminaariohjelman ja retken asutusmuseoon.

Lisätietoja: anna.rauhala@karjalanliitto.fi, puh. 09 7288 1741.

La klo 18-20

Salmilaisten tapaaminen, Lounasravintola Maire, Puijonkatu 30.

La ja su juhlaohjelma ks. www.karjalanliitto.fi/tapahtumakalenteri.

Valassin pruazniekku ja Valtakunnallinen Salmi-juhla, Pielavesi 25. - 26.7.

La klo 18

Ehtoopalvelus ja salmilaisten tapaaminen: arkkipiispa Leon tšasouna, Taipaleen kylä.

Su klo 10

Liturgia: Pielaveden ortodoksinen kirkko. Päiväjuhla klo 13, Suojala.

Salmilaine murgin, su 25.10. Kuopion ort. seurakuntasali

Lisätietoja Salmi-Seura ry:n sihteeri Anneli Lahtinen 040 7548348.


Maanantai 23.3.2009

Tiukan linjan talousvuosi Salmi-Säätiössä

Salmi-Säätiön hallituksen vuosikokous pidettiin 13.-14.3.2009 Lahdessa. Säätiön hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2009 valittiin edelleen Raija Pyöli ja varapuheenjohtajaksi Vilho Paussoi.

Vuosi 2008 oli Salmi-Säätiön juhlavuosi, jonka kunniaksi järjestettiin Kuopiossa 24.-25.10. yhteinen 60-vuotisjuhla 50 vuotta täyttäneen Salmi-Seuran kanssa. Juhlassa julkistettiin FM Oskari Ropposen kirjoittama säätiön 60-vuotishistoriikki Salmilaisen kulttuuriperinnön vaalijat sekä dos. Ljudmila Markianovan ja FT Raija Pyölin laatima Sanakirja suomi-karjala. Vuosi oli paitsi työntäyteinen säätiön hallitukselle ja asiamiehelle myös erityisesti varoja kysyvä. Edellä mainittujen mittavien julkaisujen lisäksi uudistettiin säätiön kotisivut sekä maksettiin salmilaisperäisille opiskelijoille korotetut stipendit.

Vuosikokouksessa käsitellyssä vuoden 2009 talousarviossa pyrittiin ottamaan huomioon ajan realiteetit, jotka säätiönkin taloudessa näkyvät vähentyneinä korkotuloina ja osinkotuottoina. Vaikka taloudellinen tilanne ei vielä ole hälyttävä, joutuu hallitus noudattamaan entistä tiukempaa linjaa paitsi henkilöstö- ja yleiskuluissa myös avustusten jaossa. Opiskelustipendien jakamisessa päätettiin pitää välivuosi: niitä ei siis jaeta syksyllä 2009. Poikkeuksena ovat Siilinjärven lukiosta kirjoittavat salmilaissyntyiset ylioppilaat, joille stipendit myönnetään edelleen hakemuksetta. Myös muiden stipendien ja apurahojen jakoperusteita täsmennettiin. Uusia, suurempia julkaisu- ja painatustöitä ei oteta kuluvana vuonna ohjelmaan. Sen sijaan harkittavaksi ja selvitettäväksi jäi uusintapainoksen ottaminen Pauli Pölösen kirjasta Evakossa, evakosta, evakkoon. Kirja on ilmestynyt vuonna 1995 Salmi-Säätiön kustantamana ja on loppuunmyyty.

Alustavaa keskustelua käytiin lisäksi Salmin pitäjähistorian kirjoittamisesta; hanke voisi tulla kysymykseen usealle lähivuodelle ajoittuvana projektina.

Valopilkkuna ja toimintaa tukevana voimana on nähtävissä 2. ja 3. polven salmilaisten kiinnostus juuriinsa ja etenkin karjalan kieleen, jonka elvytystä Salmi-Säätiön on tarkoitus tukea yhdessä uuden yhteistyökumppaninsa Karjalan Kielen Seuran kanssa.

Raija Pyöli


Lauantai 7.2.2009

Salmi-Säätiön 60-vuotishistoriikki

Salmilaisen kulttuuriperinnön vaalijat

FM Oskari Ropponen on Salmi-Säätiön arkistomateriaalin ja haastattelujen pohjalta kirjoittanut perusteellisen kuvauksen säätiön vaiheista alkaen vuodesta 1948. Historiikki julkistettiin Salmi-Säätiön 60-vuotisjuhlassa Kuopiossa 25.10.2008.

Siinä käsitellään eri vuosikymmenien aikana tapahtunutta taloudellista kehitystä ja sitä, miten säätiön peruskirjan mukainen toiminta eli "entisten Salmin kuntalaisten ja heidän jälkeläistensä kulttuurisen, henkisen ja taloudellisen perinnön vaaliminen ja kehittäminen" on toteutunut. Vuosittainen apurahojen jako on ollut keskeisin toimintamuoto, mutta myös julkaisutoimintaa ja salmilaista kulttuuria vaalivien juhlien järjestämistä on pyritty tukemaan. Salmilaisen identiteetin voimissa pysyminen ja edelleen kehittäminen on yksi säätiön tärkeimmistä haasteista jatkossakin.

Historiikkia myy Salmi-Säätiön asiamies Mauri Sulku (mauri.sulku@luukku.com), puh. 0500 554410. Hinta on 10 € + postituskulut.


Lauantai 7.2.2009

Vuvven karjalaine kirju

Karjalan Liitto on 22. kylmykuudu 2008 Helsingis vallinnuh Vuvven karjalazekse kirjakse Sanakirjan suomi-karjala, kudaman luadijoinnu ollah dotsentu L'udmila Markianova da filosoufien douhturi Raija Pyöli. Liiton ruavonjohtajan Satu Hallenbergan sanoin mugah, tämän vuvven aigah mollembil puolil rajua on piästetty ilmah monii korgeitazozii kniigoi, kudamien aihiennu on Karjal. Ga nygöi vallittu kirju on tärgei ruado enne kaikkiedah kielen säilyttämizeh näh. Sih otetut sanat ollah tarbehellizet nygözele yhteiskunnale. Tänäpäi karjalan kielen livvin murreh eläy Suomes uuttu "buumua": karjalan kursiloile tullah opastumah nuoret dai vahnembatgi ristikanzat, kudamat vie vähäzen mustetah, kui enne paistih muamankieldy kodi-Karjalas.
(Oma Mua –lehti n:o 50, 17.12.2008, Petroskoi)

Vuoden karjalaisesta kirjasta kirjoitettiin Suomessa jo heti valinnan jälkeen, mm. Karjala-lehti ja Karjalan Kunnaat 27.11.2008. Kirjaa myy Salmi-Säätiön asiamies Mauri Sulku (mauri.sulku@salmi-saatio.fi) hintaan 30 € + postituskulut.


Tiistai 28.10.2008

Suomi-Karjala -sanakirja julkaistu

Salmi-Säätiön 60-vuotisjuhlan kunniaksi julkistettiin tänään Kuopiossa säätiön kustantama Sanakirja Suomi-Karjala. Karjalalla tarkoitetaan sitä kielimuotoa, jota ennen viime sotia puhuttiin Aunuksessa, Salmissa, Suistamolla ja osassa Suojärven pitäjää ja josta rajantakaiset karjalanpuhujat käyttävät nimitystä livvin kieli tai karjala. Myös nimityksiä aunus, aunuksenkarjala ja livvinkarjala käytetään molemmin puolin rajaa.

Arkkipiispa Leo julkaisutilaisuudessa

Arkkipiispa Leo julkaisutilaisuudessa

Sanakirjaa saa Salmi-säätiön asiamieheltä hintaan 30 € + postituskulut. Tilaukset esim. sähköpostitse osoitteeseen mauri.sulku@luukku.com.

Tämä 522-sivuinen sanakirja on syntynyt kahden karjalaisen tutkijan, dos. Ljudmila Markianovan (Petroskoi) ja FT Raija Pyölin (Lahti) yhteistyönä. Se on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat parantaa kielitaitoaan, laajentaa ja syventää sanavarastoaan sekä oppia puhumaan ja kirjoittamaan karjalaa kieliopillisesti oikein. Kirjasta on pyritty saamaan mahdollisimman helppokäyttöinen. Sanat esiintyvät osin taivutettuina, ja lukuisat esimerkkifraasit helpottavat ja elävöittävät kielenkäyttöä. Kirjaan on valittu noin 20.000 nykysuomen hakusanaa, jotka edustavat yhteiskuntaelämän eri aloja. Se karjalankielinen sanasto, joka viime sotien yhteydessä Sisä-Suomeen siirtyneillä rajakarjalaisilla saattaa vielä olla muistissa, on lähinnä agraariyhteiskunnan sanastoa. Yhteiskunta on muuttunut, ja nyt tarvitaan toisenlaista sanastoa.

Karjalaa on Venäjällä ja Suomen Raja-Karjalassa puhuttu lähes 1000 vuotta. Viimeisimmät 70 vuotta se on ollut uhanalainen kieli, joka on jäänyt alueensa valtakielen jalkoihin. Venäjän karjalaisten äidinkielen on korvannut venäjä, ja Sisä-Suomeen sotien jälkeen päätyneet rajakarjalaissiirtolaiset omaksuivat varsin nopeasti suomen kielen, lähinnä uuden asuinpaikkakuntansa paikallismurteen.

Ljudmila Markianova ja Raija Pyöli

Ljudmila Markianova ja Raija Pyöli

Venäjän Karjalassa on tehty tehokasta elvytystyötä: karjalan kieltä on herätelty henkiin ja rikastettu 1990-luvun alusta alkaen. Kielelle on luotu ortografiset ja muoto-opilliset normit, sen sanastoa on uudistettu elvyttämällä entistä ja luomalla uutta. Kielen oppimateriaalia on ilmestynyt, ja opetusta kouluissa sekä opettajien koulutusta on saatu aikaan. Suomessa taas karjalan revitalisaatio eli tietoinen elvyttäminen on vielä nuori ilmiö. Sitä on kuitenkin viime vuosina harrastettu varsin aktiivisesti, ja esim. Karjalan Kielen Seuran toimesta on meilläkin ilmestynyt ripeään tahtiin karjalankielistä kirjallisuutta. Kaunokirjallisuuden ja etenkin oppimateriaalin avulla karjalan kielen elvytys menee eteenpäin. Kun kielen käyttö valtaa uusia alueita, on myös olemassa toivoa sen siirtymisestä uusille sukupolville.

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo on Karjalan Kielen Seuran puheenjohtajan ominaisuudessa todennut nyt ilmestyneestä sanakirjasta seuraavaa: "Sanakirjan suomi-karjala ilmestyminen on eurooppalaisten vähemmistökielten näkökulmasta merkittävä kulttuuriteko. Ljudmila Markianovan ja Raija Pyölin perusteellisen työn ansiosta meillä on nyt käytössä tieteelliset kriteerit täyttävä karjalan kielen sanakirja. Sen ilmestyminen kertoo paljon karjalan kieltä puhuvien ihmisten arvostuksesta omaa kieltään kohtaan. Oman kielen vaaliminen on oman vähemmistökulttuurin kunnioitusta."

Samassa tilaisuudessa julkistettiin myös FM Oskari Ropposen kirjoittama säätiön 60-vuotishistoriikki Salmilaisen kulttuuriperinnön vaalijat. Lisätietoja Salmi-Säätiön ja tekijöiden puolesta: Raija Pyöli, p. 0400-676852 (raija.pyoli@phnet.fi).


Tiistai 15.10.2008

Salmi-Säätiö 60v ja Salmi-Seura 50v -juhlat 25.-26.10.2008

Salmi-Säätiön 60-vuotis sekä Salmi-Seuran 50-vuotis -juhlia vietetään kahden päivän ajan 25.-26.10.2008 Kuopiossa.


Tiistai 15.10.2008

Salmi-Säätiö 60v ja Salmi-Seura 50v -juhlat 25.-26.10.2008

Salmi-Säätiön 60-vuotis sekä Salmi-Seuran 50-vuotis -juhlia vietetään kahden päivän ajan 25.-26.10.2008 Kuopiossa.

Lauantai 25.10

  • 17.00 Litania, Sankaripuisto - Karjalaan jääneiden muistomerkki, Sankaripuisto
  • 18.00 Ehtoopalvelus, Arkkipiispa Leo, Pyhän Nikolaoksen katedraali
  • 19.00 Sanakirjan Suomi – Karjala ja Salmi-Säätiön 60-vuotishistoriikin julkistaminen, Savon ammatti- ja aikuisopiston auditorio, Presidentinkatu 3
  • 20.00 Illaccu, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Presidentinkatu 3
  • Ohjelmaa, tanssia, kahvi- ja teetarjoilu

Sunnuntai 26.10

  • 09.00 Liturgia, Arkkipiispa Leo, Pyhän Nikolauksen katedraali
  • 10.00 Jumalanpalvelus (ev. lut.), Tuomiokirkko
  • 11.30 Ruokailu, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Presidentinkatu 3
  • 13.00 Päiväjuhla, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Presidentinkatu 3
  • Juhlaohjelma
  • Karjalaisten laulu
  • Juhlakansa
  • Liput saapuvat
  • Tervehdyspuhe
  • Viktor Jetsu, Salmi-Seuran puheenjohtaja
  • Mieskuorolaulua
  • Kuopion Ortodoksinen Veljeskuoro johtaa Anita Lintu
  • Lausuntaa
  • Annikki Heiskanen
  • Itäkarjalaisia kansanlauluja
  • Sov Kim Borg
  • Joona Pyöli, basso
  • Leena Toivanen, piano
  • Juhlapuhe
  • Raija Pyöli, Salmi-Säätiön puheenjohtaja
  • Kansanmusiikkia
  • Kansanmusiikkiryhmä Koivune, Nuosjärvi, Karjala
  • Huomionosoitukset
  • Tervehdykset
  • Karjalan Kumbuzil
  • Juhlakansa
  • Päätössanat
  • Arkkipiispa Leo
  • Esipaimenen siunaus


Lauantai 23.8.2008

Apurahat jaossa

Apurahaan on oikeutettu ammatillisessa koulutuksessa vähintään toista vuotta opiskeleva salmilaisperäinen opiskelija.

Ammatillisella koulutuksella tarkoitetaan perustutkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa, tiedekorkeakoulu- ja yliopistotutkintoa.

Hakemuksessa on oltava selvitys salmilaisista sukujuurista ja siihen on liitettävä voimassa oleva opiskelutodistus. Lisäksi tulee merkitä pankkiyhteys apurahan maksamista varten sekä omat yhteystiedot. Muista myös allekirjoittaa hakemuksesi.

Salmi-Säätiön hallitukselle osoitetut hakemukset on lähetettävä 30.09.2008 mennessä osoitteeseen Salmi-Säätiö, Näkinpolku 8, 70840 Kuopio.

Lisätietoja antaa säätiön asiamies Mauri Sulku, Näkinpolku 8, 70840 Kuopio, puh. 0500-554410 tai mauri.sulku@luukku.com.

Lataa hakemuskaavake tästä.


Sunnuntai 10.8.2008

Kesäkokous Ristiinassa 16.7.2008

Säätiön hallituksen kesäkokouksessa tehtiin lähinnä tulevaa syksyä koskevia päätöksiä. Tässä muutama asia muistiin ja kalenteriin pantavaksi.

Salmi-Säätiön 60- ja Salmi-Seuran 50-vuotisjuhlia vietetään Kuopiossa 25.-26.10.2008. Juhlapäivien ohjelma koostuu iloisista mutta arvokkaista aineksista: musiikki- ja muusta ohjelmasta, illanvietosta, jumalanpalveluksista… Jälleen on salmilaisilla ja muillakin karjalaisilla tilaisuus antoisaan yhdessäoloon ja tuttujen tapaamiseen mahdollisimman paljon omal kielel!

Juhlapäivien aikana julkaistaan kaksi säätiön rahoittamaa teosta, Salmi-Säätiön historiikki, jota kirjoittaa FM Oskari Ropponen Joensuusta sekä kolmivuotisen suomalais-karjalaisen yhteistyön (FT Raija Pyöli ja dos. Ljudmila Markianova) tuloksena syntynyt Sanakirja suomi-karjala. Sanakirjan oikoluku on tehty ja teos on menossa painoon. Se saadaan myyntiin juhlaan mennessä. Myös karjalankielistä laulumonistetta valmistellaan juhlissa käytettäväksi (Kari P. Koslonen).

Säätiön hallitus haluaa muistuttaa juhlavuoden opintoapurahojen hausta. Hakuaika on syyskuu. Hakijan on selvitettävä salmilaiset juurensa ja täytettävä tietyt ehdot, esim. jos on saanut apurahan jo kahdesti, ei sitä enää myönnetä. Juhlavuoden kunniaksi apurahat ovat hieman tavallista korkeammat. Apurahojen hausta tiedotetaan elokuun puolenvälin jälkeen säätiön sivuilla www.salmi-saatio.net ja Karjala-lehdessä.

 

Salmi-Säätiön hallitus kesäkokouksen jälkeen

Salmi-Säätiön hallitus kesäkokouksen jälkeen.

Takarivissä vas. Mauri Sulku, Paavo Kokotti, Kari Koslonen, arkkipiispa Leo. Eturivissä Vilho Paussoi, Raija Pyöli, Kaija Salmio.


Perjantai 7.3.2008

SALMI-SÄÄTIÖN VUOSIKOKOUS KUOPIOSSA

Salmi-Säätiön tavoitteena on tukea karjalaista kulttuuria ja salmilaista syntyperää olevien henkilöiden taloudellista ja henkistä toimintaa. Säätiö tukee vuosittain opiskelua lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa jakamalla apurahoja. Säätiö harjoittaa myös tiedotustoimintaa. Lisätietoja toiminnasta ja apurahoista saa Internetistä, osoitteesta www.salmi-saatio.net.

Salmi-Säätiön vuosikokous pidettiin Kuopiossa Suomen Ortodoksisessa kirkollishallituksessa 22.–23.2.2008. Säätiön puheenjohtajaksi valittiin Raija Pyöli ja varapuheenjohtajaksi Vilho Paussoi. Muut hallituksen jäsenet ovat arkkipiispa Leo, Paavo Kokotti, Kari P. Koslonen ja Kaija Salmio. Säätiön asiamies Seppo Tolvanen jättää tehtävänsä 30.4.2008. Uudeksi asiamieheksi valittiin Mauri Sulku 1.5.2008 alkaen. Tilintarkastajina jatkavat Eero Ipatti ja Niilo Rantsi. Varatilintarkastajina jatkavat Liisa Kuopusjärvi ja Jaakko Paldanius.

Vuosikokouksessa vahvistettiin toimintakertomus ja tilinpäätös sekä päätettiin vuoden 2008 talousarvio.

Salmi-Säätiö ja Salmi-Seura viettävät yhteisiä vuosijuhlia Kuopiossa 25.–26.10.2008. Salmi-Säätiö juhlii 60 toimintavuottaan ja Salmi-Seura viettää 50-vuotisjuhliaan. Salmi-Säätiön edustajana juhlatoimikunnassa ovat Paavo Kokotti ja Kari P. Koslonen. Juhlassa julkistetaan Ljudmila Markianovan ja Raija Pyölin Suomi-karjala-sanakirja, joka nyt on painatusvaiheessa.

Kaija Salmio




 
 
Salmi-Säätiö | Asiamies Mauri Sulku | Näkinpolku 8 | 70840 KUOPIO | Puhelin: 0500-554 410 | Sähköposti: mauri.sulku@luukku.com