Uutiset

7.11.2017Yle: Salmin ortodoksikirkko vaurioitui sodissa pahoin - nyt se korjataan entiseen loistoonsaLue lisää »1.11.2017Salmilaisista tulossa uusi kirja!Lue lisää »19.8.2017Salmi-säätiön apurahat vuonna 2017Lue lisää »

Hae sivuilta

Satunnainen kuva

Rajaselkä: rajapuro

Yhteystiedot

Salmi-Säätiön asiamies:
Mauri Sulku Kalliolahdent 2
70260 KUOPIO
Puh. 050 055 4410
Sähköposti:
mauri.sulku(at)luukku.com

Kotisivujen päivittäjä:
jarmo.ihalainen(at)ektenia.fi
040 747 5200

Vilkasta on!

Käyntejä kotisivuilla:273208 kpl

Kylät

 

Salmin kuldazet kyläzet /
Salmin kultaiset kylät

Sanat: Heikki Judin, Suomennos: Raija Pyöli

kylaveisunuotit.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

1.
Olihäi sie kyliä äijy
meijän suures Salmizes,
niidy mustelen joga päivy
ildah, ainos huondekses.

1.
Olihan siellä kylää monta
meidän suuressa Salmissa,
niitä muistan jatkuvasti
iltaan asti aamusta.

 

2.
Tuleman kylän eläjäzet
elettih kui piitertšät,
sie oli ainos käräjäzet
da naizien tukat kitšerät.

2.
Tuleman kylän asukkaat
ne elivät kuin pietarilaiset:
aina heill’ oli käräjät
ja naisten hiukset kikkarat.

 

3.
Kirikköjoven sillankorvas
eli papit papadjat.
Mustanhai vie nygöi ainos
Stroitšanpäivän jarmankat.

3.
Kirkkojoen sillankorvassa
asui papit ja ruustinnat.
Muistanhan mä vieläkin ne
helluntain juhlamarkkinat.

 

4.
Mägipiäl minun syväin sykkäi
da ainos minuu varautti,
konzu urua tšupus hyppäi
da halgone piäh komahti.

4.
Mäkipäässä sydämein hakkas
ja aina mua pelotti,
kun hullu nurkasta hyppäsi
ja halko päähän kumahti.

 

5.
Uusikylä, uusi kylä
taloid ylen harvazet,
vai oli aiga varoinpezä
klintšin kläntšin salboimet.

5.
Uusikylä, uusi kylä
talot hyvin hatarat,
varsinainen variksenpesä
nurkat ihan vinksalla.

 

6.
Mantšilazet igrulažet
häkinpäiviä pruaznuittih
konzugo astavah ammuttih
da konzugo kuavis souvettih!

6.
Mantsinsaaren velmuilijat
häränpäivää juhlivat,
milloin karhiin ampuivat
ja milloin paaluun soutivat!

 

7.
Lungulan suari suuri suari
ainos kalua pyvvettih,
kuoristu hyö keviäl žuari
talvel maimua keitettih.

7.
Lunkula on saari suuri
kalastajain asuma,
kuore keväällä voissa paistui
talvella kuivattua keittivät.

 

8.
Karkkulaset haškalažet
mäin piäl hyö elettih,
merelpäi oli ikkunazet
a huušis pellol katšottih.

8.
Karkkulaiset leikkimieliset
mäen päällä elivät,
meri näkyi ikkunoista
ja pellot vessan ovesta.

 

9.
”Ääres mengää älgää tulgoa”
Manššilas nenga pagistih,
”vaassukalua” da ”kurn’iekkua”
valassinpäivänny tarittih.

9.
”Poies menkää älkää tulko”
Manssilassa puhuttiin,
”kaljakalaa” ja ”kalakukkoa”
valassin juhlassa tarjottiin.

 

10.
Seitšemän virstua uuvves linjas
Räimäl oli räijätty,
taloid oli jogirannas
sinne tänne bläijätty.

10.
Seitsen virstaa uudesta rajasta
Räimälä oli heitetty,
talot pitkin joenvartta
sinne tänne paiskittu.

 

11.
Varbuselgy kurbuselgy
regänenät röššiset,
yhtenjytys Hanhiselgy
piikoipaidu pöššiset.

11.
Varpaselkä köyryselkä
räkänokat tuhisijat,
samanlaiset Hanhiselässä
piikkopaitaan puetut.

 

12.
Orusjärvel tytöit tšomat
hyvin suudu matškattih,
a brihat ylen ližättömät
selgäh rytky patškattih.

12.
Orusjärven tytöt somat
hyvin suuta suikkasi,
miehet kovin kelvottomat
selkään iskun paukkasi.

 

13.
Piälysjärvi on ainos mieles
gu ajoin kerran korjazel,
neidine istui ikkunpieles
da kokoidu minul osuttel.

13.
Päällysjärvellä kirkkoreellä
mietteissäni ajelin,
neito istui ikkunassa
peukalon mulle osoitti.

 

14.
Ristittyzet vesseläzet
oldih Kaunoiselgäzel,
pätšinselläl putšakkozet
tiputettih pimiezel.

14.
Kunnon kansa iloisena
Kaunoselässä eleli,
uunin päällä pimeässä
kiljuansa tiputteli.

 

15.
Viehäi sie oli Jeroiselgy,
Murron kylä da Käsnäne,
Kätšiägin da Biätšöiselgy
Bräyšynrandu da Lundine.

15.
Viel’ on siellä Jeroiselkä
Murronkylä ja Käsnänen,
Kytčänniemi ja Lammasselkä
Präysynranta ja Luntinen.

 

16.
Palojärvel patšoi syödih
nagrishauduo hauvottih,
toinetoštu kurbah lyödih
da kaljua juvva perrettih.

16.
Palojärvellä paistikas syötiin
nauris hiilloksell’ haudottiin,
toinen toista niskaan lyötiin
ja kaljaa juoda ryystettiin.

 

17.
Pidulitšu niemi kaidu
Valgienmeren randazil,
kives sie oli luajittu aidu
da Uuksalonpiä oli nimi sil.

17.
Pitulitsa niemi kaita
Valkeanmeren rannalla,
kivinen oli tehty aita
Uuksalonpää sen nimenä.

 

18.
Ahti lekko vot on ”mekko”
Koverikos sanottih.
Puamettii gu joga ”nekko”
sygysyzel pruasnuittih.

18.
No voi voi onpas aika juttu
Koverikossa sanottiin,
praasniekoissa kun joka tuttu
syksyisin taas tavattiin.

 

19.
Pebrulaset virolasis
esimerkkii otettih,
viižikymppii butilkazis
meis ainos kiškottih.

19.
Pebrulaiset virolaisilta
esimerkin ottivat,
viisikymppiä pikkupullosta
meiltä aina kiskoivat.

 

20.
”Miinalikko koiralikko”
meis sanuo šolkattih,
paras rahvas Miinalikko
tyhjiä meidy moit’ittih.

20.
”Miinalainen, koiramainen”
meitä näin nimiteltiin,
paras kansa Miinalainen
suotta meitä moitittiin.

 

21.
Ižändäzet emändäzet
poijat tyttäret Salmisen,
silmäzis on kyynelyözet
armastu Salmii gu mustelen.

21.
Isännät ja emännät te
poijat tyttäret Salmin sen,
kyynelsilmin armasta mä
Salmiani muistelen.

 

Oikeinkirjoitusta yhdenmukaistanut: Raija Pyöli

Lähde: Ildužiloih II, Uudistettu painos.
Salmi-Seura ry. Kuopio 1991 (toim. Niina Peiponen ja Niina Ollikainen).



Loading