Uutiset

19.8.2017Salmi-säätiön apurahat vuonna 2017Lue lisää »15.7.2017Kirkkojoen kylän asukkaiden elämäntarinoita Lue lisää »15.4.2017Uutisia Salmi-Säätiön hallituksen vuosikokouksesta 31.3.2017Lue lisää »

Hae sivuilta

Satunnainen kuva

29 Salmin ortodoksinen kirkko

Yhteystiedot

Salmi-Säätiön asiamies:
Mauri Sulku Kalliolahdent 2
70260 KUOPIO
Puh. 050 055 4410
Sähköposti:
mauri.sulku(at)luukku.com

Kotisivujen päivittäjä:
jarmo.ihalainen(at)ektenia.fi
040 747 5200

Vilkasta on!

Käyntejä kotisivuilla:261196 kpl

Yleistä Salmista

Näillä sivuilla esitellään Salmin pitäjää ja sen elämää. Ajallisesti sivuilla liikutaan pääasiassa 1900-luvun puolella, jolloin Salmin pitäjää alettiin toden teolla dokumentoida valokuvaustekniikan sekä kirjoitus- ja lukutaidon levitessä myös tavallisen kansan arkielämään.

Tämä aika oli siis itse pitäjälle, kuin koko Suomellekin, suuren taloudellisen ja kansansivistyksellisen kehityksen aikaa kaikilla elämänaloilla. Näin ollen myös materiaalin määrä noilta Salmin pitäjän viimeisiltä vuosilta on kohtuullisen runsas verrattuna aiempien aikakausien, eli 1800-lukuun tai sitä vanhempaan materiaaliin, jälkimmäisen aineiston rajoittuessa lähes täysin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, kirjalliseen muistiaineistoon.

Kunta Laatokan itärannalla. Rajanaapureina pohjoisessa Suojärven, luoteessa Suistamon ja lännessä Impilahden pitäjät. Idässä Neuvostoliitto ja Itä-Karjala.

Pitäjän koko pinta-ala oli 1423 km², ilman vesistöjä 1402,1 km². Asukkaita 14.167 henkeä (31.12.1939)

Pääpiirteissään pitäjän kiviaines on rapakiveä, muutamia poikkeuksellisia alueita lukuun ottamatta, mm. Salmin suuria saaria Mantsinsaarta ja Lunkulansaarta. Varsinkin Mantsinsaaressa pääasiallinen kiviaines on tummanvihreä diabaasi. Pitäjän alueella irtonainen kiviaines, usein miten murtokivisora, peittää rapakiven. Suurilla saarilla ja Laatokan rantamilla hiekkainen maa ja savikot ovat paikoitellen yleisiä.

Pinnanmuodoiltaan Salmi on tasainen tai satunnaisesti aaltoileva, jossa satunnaisten ylänköjen ja harjanteiden välissä sijaitsee laajojen soiden tai metsiköiden alueita. Myös laajat tasaiset maa-alueet ovat joko suota tai metsää. Avoimet alueet rajoittuvat lähinnä kylien läheisyyteen. Maan pinta suhteessa Laatokan pinnan tasoon kohoaa pitäjän sisäosiin mentäessä siten, että Salmin pohjoisosissa Suojärven rajalla ollaan lähes 150 metrin korkeudella Laatokan vedenpinnasta.

Yleisimmin korkeusero Salmin alueella on 50-100 metriä. On syytä huomata, että varsinkin Laatokan rannoilla, mm. Lunkulansaarella maa on kohonnut viimeisen 60 vuoden aikana siten, että Laatokka on peräti 5-10 metriä kauempana kuin se viimeisinä sotaa edeltävinä vuosina oli. Viimeisen jääkauden jälkeen alkanut maanpinnan kohoaminen siis jatkuu yhä edelleen voimakkaana.

salmi_kartta.jpgSalmin pitäjän alueella kulkee 5 suurta jokea: Uuksunjoki, Tunnisenjoki, Kirkkojoki, Tulemanjoki ja Miinalanjoki länsi-itä -suunnassa lueteltuna. Näiden jokien varsille oli sijoittuneena suurin osa Salmin kylistä.

Pitäjään kuuluu kaksi Laatokan suurinta saarta, Mantsinsaari ja Lunkulansaari, kuin myös lukuisia pienempiä saaria ja luotoja.

Suurista saarista idempänä ja siten lähempänä manner-Salmea on Lunkulansaari, joka on 16 kilometriä pitkä ja 3 kilometriä leveä. Pinnanmuodoiltaan Lunkulansaari on pääasiassa matalahkoa.

Mantsinsaari puolestaan on 14,5 kilometriä pitkä ja 4 kilometriä leveä. Mantsinsaari on Lunkulaa korkeampi, korkeimmilta kohdiltaan saaren keskiosa on 17-30 metriä Laatokan vedenpinnan tasosta.

Salmissa oli viimeisinä vuosikymmeninä yhteensä 29 kylää, joista mannermaalla oli 21, Lunkulansaarella 5 ja Mantsinsaarella 3.

Tervetuloa matkalle menneisyyteen!



Loading