Karkku

Sijainti 
Tulemalta noin 9 kilometriä linnuntietä kaakkoon, Laatokan rantatietä seuraten.  

Kyläkuvaus 
Asukkaita oli noin 480 ja taloja 83. Karkun kylä oli rakennettu Laatokan ja Karkunlammen rannoille ja näiden välissä olevalle vaaralle. Kylänosia olivat Muttula, Kaitaselkä, Jaakkola, Parikkala, Joutsenola, Ustela, Rantsinmäki, Agjanmäki, Lampila ja Luhma.          

Elantonsa kyläläiset saivat kalastuksesta ja maanviljelyksestä. Erityisesti aivan viimeisinä vuosina Karkun asukkaat kuivattivat kylän pohjoispuolen soita raivaten näin paljon uutta viljelysmaata. Kylän viljelyala olikin lopulta yhteensä 313 hehtaaria, mikä riitti tekemään monet asukkaat omavaraisiksi viljan suhteen. Kylässä sijaitsi myöskin kettufarmi. Metsätyöt tarjosivat talvisin monille karkkulaisille elantoa talveksi.          

Karkkulaiset olivat aiemmin tunnettuja ns. jauhonsoudanta-perinteestä, jossa 100 kiloisia jauhosäkkejä soudettiin Aunuksesta. Talvisin jauhosäkkejä tuotiin rekien kyydissä. Kylän lähellä Laatokan rannalla sijaitsi hiekkaranta, joka oli ahkerassa käytössä niin paikallisten kuin matkailijoidenkin toimesta.          

Karkun kylässä eli useita tunnettuja salmilaisia itkijöitä, sadunkertojia ja loitsijoita aikojen kuluessa. Lisäksi karkkulaista syntyperää ovat vuonna 1989 Kuopiossa paljastetun Evakkotie -muistomerkin tekijänä tunnettu kuvanveistäjä-maalari Herman Joutsen sekä laivanvarustajanakin tunnettu eversti Ragnar Nordström.  

Kylän suvut (ajalta ennen talvisotaa) 
Bordi, Burke, Eronen, Feklistö, Fomin, Hopea, Jenu, Jousilahti, Joutsen, Jänis, Kostilainen, Kuha, Kulin, Käsnänen, Lamminlaita, Matfeejef, Meuronen, Muttu, Mökki, Nordström, Paasonen, Paretskoi, Peltometsä, Pikkarainen, Pirttivaara, Plaketti, Postarev, Rantala, Rantsi, Rinnemaa, Ritaluoma, Röksin, Savinainen, Savolainen, Slentšev, Timoi, Timonen, Tjaka, Tunninen,  Turunen, Tuutti, Vadjukov, Vatjunen, Ärmänen.   

Merkittävimpiä kohteita
Rukoushuone
Kansakoulu (ala- ja yläkoulu)
Kaksi kauppaa  

Katso kuvat