Sijainti
Tulemalta noin 5 kilometriä länteen, Lunkulanlahden rannalla.
Kyläkuvaus
Pieni 41 talon kylä harjanteen päällä. Asukkaita Mäkipäässä oli 265, jotka elättivät itsensä maanviljelyllä, karjanhoidolla ja lähinnä talvisin tehdyillä rahdinajoilla.
Perimätiedon mukaan kylä sai alkunsa Mäkipäässä asuneesta Rantsin tilasta, jonka eräs mantsinsaarelainen isäntä osti 1800-luvun alussa. Kyseinen mantsinsaarelainen otti tilan nimen itselleen ja hänen lukuisat miespuoliset jälkeläisensä asuttivat Mäkipäätä myöhemmin. Kylän rajoina toimivat idässä Peruškan suosta alkunsa saava Juamoja, ja lännessä Harioja. Kylää ympäröi yhteensä 114 hehtaaria maatalousmaata ja 475 hehtaaria metsämaata.
Kylällä ei ollut omaa koulua, ja Afanasefin kauppa ja leipomo lähtivät kylästä omistajan muutettua Kirkkojoelle 1900-luvun alkuvuosina. Kylän ainut julkinen rakennus, kunnalliskoti oli perustettu vuonna 1922. Praasniekkoja vietettiin yhdessä Kirkkojoen kanssa. Kylän rakennuskanta oli vanhaa, pääasiassa 1800-luvun rakennusperinteitä noudattavaa, jossa ihmiset ja eläimet asuivat saman katon alla erilisissä tiloissaan.
Kylän suvut (ajalta ennen talvisotaa)
Diof, Everilä, (Everinen), Fomkin, Haikonen, Haukka, Hippi, Komara, Kuikka, Kuismin, Kurjanen, Lemisuo, Loimi, Markoff, Matsi, Nahkanen, Onatšu, Onatu, Peiponen, Pesonen, Rajasalmi, Rantsi, Rantši, Rauhala, Rojo, Vostrakof.
Merkittävimpiä kohteita
Kunnalliskoti
