Sijainti
Noin 20 kilometriä Tulemalta koilliseen.
Kyläkuvaus
Alunperin vanha luostarikylä 1500-luvulta. Tätä ennen pysyvää asutusta jo kivikaudella. Kylän luostari kirkon ja Kuuselan talon välillä tuhottiin isonvihan aikaan (v. 1712-21), mutta kylä jatkoi omaa elämäänsä kaikesta huolimatta.
Asukkaita noin 700 ja taloja noin 60. Asukkaiden pääelinkeinoina olivat maanviljelys, metsästys sekä metsätyöt kylää ympäröivissä metsissä. Kylässä oli mm. viiden opettajan kansakoulu, seurojentalo ja posti. Orusjärven kaunis vuonna 1910 rakennettu puukirkko on olemassa yhä edelleen. Kaiken kaikkiaan Orusjärvi oli erittäin merkittävä keskus koillisessa Salmissa.
Orusärveläiset harrastivat innokkaasti erilaisia urheilulajeja. Erityisen suosittuja olivat pesäpallo ja hiihto, joista jälkimmäinen eli kukoistustaan opettaja Nikolai Kiirikin toimesta. Liekö Kiirikin pohjatyön ansiota, mutta orusjärveläinen hiihtäjä Eero Pikkarainen nousi hetkeksi olympiavalmennettavaksi.
Muita tunnettuja orusjärveläisiä ovat taiteilija-professori Viktor Kuusela ja suomalaisten alkuperää tutkinut professori Kyösti Julku.
Kylän suvut (ajalta ennen talvisotaa)
Baljaskin, Bordi, Grigoljev, Harju, Jetsonen, Julku, Kiirikki, Kiiski, Kinnunen, Kirjavainen, Kokkonen, Kokoi, Kolonen, Kotta, Koverskoi, Kujapelto, Kuusela, Käppi, Lehtonen, Lätti, Metso, Miikkola, Mikkilä (ent. Kononoff), Onofrov, Pantsu, Pausoi, Peltola, Pikkarainen, Pohtola, Ponkkonen, Rahkonen, Rajakko, Rovio, Saarikoski, Salmela, Soijola, Suvinen, Tenhu, Ukkonen, Vinni, Vitsala.
Merkittävimpiä kohteita
Orusjärven Pyhän Nikolaoksen kirkko (rakennettu v.1910) ja hautausmaa
Kansakoulu
Seurojentalo
Piirikirjasto
3 kauppaa (Salmin osuusliikkeen kauppa ja 2 yksityistä)
2 myllyä
Raami- ja sirkkelisaha
Puimaosuuskunta
Osuuskassa
Posti
