Salmin viranomaishallinto ja virkamiehet

Salmissa tapahtuneen yleisen taloudellisen ja liikenteellisen kehityksen vanavedessä sekä Vanhan Suomen tultua hallinnollisesti takaisin muun Suomen yhteyteen, tuli tarpeelliseksi kehittää myös pitäjän viranomaishallintoa. Tämä hallinnon kehittäminen tapahtui 1800-luvun puolivälistä lähtien.      

Vuonna 1859 perustettiin tullilaitos niin maa- kuin meriliikennettä varten. Tullin lisäksi kehitettiin Salmin yleistä tiedonkulkua perustamalla postilaitos vuonna 1865 keisarillisen asetuksen nojalla sekä rakentamalla puhelin- ja lennätinjärjestelmä 1900-luvun alkuun mennessä. Lisäksi kehitettiin yleistä oikeusturvaa ja hallintoa luomalla Salmin kihlakunta ja Salmin tuomiokunta sekä poliisilaitos. Rajaseudun luonteen vuoksi myös rajavartiolaitos sai Salmissa oman roolinsa. Seuraavassa käydään läpi edellä mainittujen laitosten historiaa lyhyesti sekä luetellaan niissä toimineita virkamiehiä.

Tulli
Kuten edellä mainittiin, aloitti tulli toimintansa Salmissa 1850-luvulla. Tullilaitoksen tehtävänä oli tarkkailla rajan ylitse tapahtuvaa tavaraliikennettä niin maalla kuin merellä. Maatullivartioasema toimi Virtelän kylässä Salmi-Aunus -maantien varressa vuoteen 1936 asti, jolloin tullivartio lakkautettiin. Meriliikennettä varten oli tullilla merivartioasema Lunkulansaarrella Pöllän kylässä, eli ns. Pöllän tullivartio. Pöllän vartioasema siirrettiin vuonna 1937 merivartiolaitoksen alaisuuteen.
Maatullin rajaviskaalit Vuodet jolloin virassa

Erik Toikander

1859-1862
Alfred Hall 1862-1877
Karl Josef Gottleben 1877-1885
Ludvig Reinhold Wickman 1885-1919
Onni Väinö Pitkäpaasi 1920-1923
Vuodelle 1924 ei ole             tiedossa varsinaista rajaviskaalia
Antti Ovaskainen 1925-1927
Gunnar Alfons Carlberg 1927-1929
Viljo Johannes Nikoskelainen 1929-1930
Viljo Frans Ilmari Kivikko 1930-1930
Artturi Alarik Armas Nikula 1930-1936
Vuonna 1936 maavartioasema lakkautettiin
Meritullin viskaalit Vuodet jolloin virassa
Alfred Hall 1859-1860
Vuosille 1861-1876 ei ole tiedossa varsinaisia viskaaleja
Jacob Jod Sellström 1877-1885
Karl Josef Gottleben 1885-1901
Alfred Gabriel Gottleben 1902-1916
Johan Robert Sundell 1916-1919
Karl Hjalmar Gottlebed 1919-1931
Pehr Magnus Björklund 1931-1935
Vuonna 1937 meritulli siirtyi merivartiolaitoksen alaiseksi
 
Posti, lennätin ja puhelin
Ensimmäinen postikonttori avattiin Tulemalle 11. heinäkuuta 1865. Saadakseen postilaitoksen myös Salmiin, Aunuksen Vuorihallitus oli tehnyt anomuksen postin perustamisesta, joka hyväksyttiinkin ja näin Salmi liitettiin säännöllisen postiliikenteen verkostoon. Aluksi posti kulki vain kerran viikossa Sortavalaan sekä Viteleen ja Aunuksen kaupunkeihin rajan sulkemiseen asti. Vuonna 1939 Salmissa toimi yhteensä 11 erillistä postinkantoon liittyvää reittiä.

Reitit jaettiin postiautolinjaan, postinkulkulinjaan ja maalaiskirjeenkantolinjaan asukastiheyden mukaan. Näiden reittien varrella toimi yhteensä 15 eritasoista postiasemaa tai -pysäkkiä. Postiasemia oli vielä kahta tyyppiä, ensimmäisen ja toisen luokan postiasemat.

Lennätinyhteys Salmista avattiin vuonna 1887 ja puhelinyhteys vuonna 1905. Puhelinkeskuksia toimi Salmissa yhteensä kolme: Tuleman, Ylä-Uuksun ja Manssilan keskukset.

Postitoimiston hoitajat Vuodet jolloin virassa
Henrik Winter 1866-1867
Johan Viktor Rönn 1868
Johan Wilhelm Nygren 1869-1872
Alexander Törnroos 1872-1874
Nadeschda Svaetichin 1874-1878
Johanna von Hertzen 1878-1880
Gustaf Ferdinand Hellman 1880-1885
Maria Claudelin 1885-1906
Marianna Kauhanen 1906-1914
Anni Pohjamo 1914-1939 ja 1942-1944
 

Puhelinluettelon koko 1.6  megatavua, vaatii  Acrobat Readerin toimiakseen.

Sortavalan puhelinyhtiön puhelinluettelo vuodelta 1939

Rajavartiolaitos
Suomen itsenäistyttyä tuli ajankohtaiseksi kysymys itärajan vartioimisen järjestämisestä. Vuoteen 1919 asti rajaa vartioi Tampereen rykmentti. Vuonna 1919 perustettiin Salmin rajavartiosto, jonka pääesikunta sijaitsi Impilahden puolella Pitkärannassa. Salmin rajavartioston tehtävänä oli vartioida koko Salmin kihlakunnan aluetta Viipurin läänissä. Näin vartioitavaksi tuli 320 kilometriä pitkä maaraja ja noin 70 kilometriä pitkä osa Laatokan ranta-aluetta.

Rajavartiostolla oli 4 komppaniaa, joista kaksi toimi varsinaisesti Salmissa vuosien 1919-1939 aikana.  Salmin rajavartioston 1. komppania (1./SR) perusti esikunnan Manssilan kylän entiseen venäläistämiskouluun, josta käsin komppania suoritti sille annettua tehtävää. Komppanialla oli seuraavat rajavartiot rajan pinnassa etelästä pohjoiseen: Grosnoi, Rajaselkä, Murto, Kanabrojärvi ja Kaunoselkä. Näiden vartioiden lisäksi Tulemassa oli puhelinvartio.      

Vuonna 1939 Kasakkalahteen valmistui uusi esikunta-alue, kun viisi valtion varoin rakennettua upouutta kasarmirakennusta valmistuivat. Täältä käsin 1. komppania jatkoi rajan vartiointia, tosin vain muutaman kuukauden ennen talvisotaa. Salmin rajavartioston 4. komppania (4./SR) puolestaan huolehti muun muassa Pohjois-Salmin rajan vartioinnista. Neljäs komppania piti vartioita Käsnäselän ja Hiisijärven vartioissa. Komppanian esikunta toimi Impilahden puolella sijainneessa Uomaan kylässä.

Paitsi rajan vartiointia, oli Salmin rajavartiolaitoksella monia muita tehtäviä: metsäpalojen sammuttamiset sekä onnettomuuksien, pelastustehtävien ja sairastapausten hoito, kuin myös poliisin ja tullin avustamiset kuuluivat oleellisesti vartiolaitoksen tehtäviin. Lisäksi sotilaita käytettiin joskus peltotöissä aputyövoimana. Komppanioissa palveli yhtäaikaa enimmillään lähes 500 henkeä (vuonna 1939).

1. /SR päälliköt Vuodet jolloin virassa
Reservin luutnantti J. Paavilainen 1919-1924
Reservin luutnantti J. Aho sekä Kapteeni Viljo J. Nikoskelainen 1925-1927
Luutnantti L. Vikman 1927-1928
Kapteeni A. Nikula 1929-1939
 
Salmin kihlakunta
Salmin kihlakunta muodostettiin vuonna 1847, jolloin luotiin yksi suuri kihlakunta. Salmin kihlakuntaan kuuluivat paitsi Salmin pitäjä, niin myös Suistamon, Suojärven, Impilahden sekä Korpilahden pitäjät.
Kihlakunnan kruununvoudit Vuodet jolloin virassa
Vuosille 1847-1870 ei ole tiedossa varsinaisia kruununvouteja
Johan Soldan 1871-1884
Berndt Fridolf Tengén 1885-1898
Johannes Willehard Broman 1898-1904
Petter Jegoroff sekä Erik Johannes Castren (vt. tehtävässä) 1905-1906
Werner Edvard Fagerström 1906-1911
Rudolf Albert Palmberg (vt. tehtävässä) 1912
Erik Germund Grönfors (vt. tehtävässä) 1912-1915
Ivan Tergejeff 1916-1917
Kaarlo Vilho Pesonen 1917-1918
Axel Wäinö Forsberg 1918-1920
Eino Olli Ossian Pajari 1921-1922
Juho Antero Karppinen 1922-1924
Arvi Juho Pursiainen 1924-1925
Otto Väinö Ossian Härmälä 1926-1931
Eino Orkamo 1931-1940
Tauno Aarne Armas Piha (vt. tehtävässä) 1942-1944
        

Kihlakunnan henkikirjoittajat Vuodet jolloin virassa
Johan Soldan 1863-1871
Oskar Videll 1872-1897
Verner Edvard Fagerstöm 1897-1907
Rudolf Albert Palmberg 1907-1911
Vuodelle 1912 ei ole tiedossa henkikirjoittajaa
Otto Väinö Ossian Härmälä 1913-1923
Eino Orkamo 1923-1931
Tuomo Vaulo 1931-1933
Toimi Tulikoura 1933-1935
Iivari Väänänen 1935-1945
 
Salmin tuomiokunnan tuomarit
Tuomari Vuodet jolloin virassa
Gustaf Werner Vilksman 1897-1903
Gustaf Adolf Gröndahl 1904-1907
Verner August Örn 1907-1913
Eino Nyyssölä 1914
Tahvo Könönen 1914-1921
Ukko Emil Hjalmar Andersin 1921-1923
Ernst Fritiof von Hertzen 1923-1936
Niilo Alarik Lang 1936-1940
 
Salmin piirin nimismiehet
Nimismies Vuodet jolloin virassa
Fritz Svaetichin 1869-1881
Alarik Åkerman 1881-1887
Julius Woldemar Lundgren 1887-1889
Alexander Weledejeff 1889-1900
Johan Fredrik Ollikainen 1900-1904
Johan Viktor Sundqvist 1904-1908
Väinö Härmälä 1908-1910
Uno Gråsten 1910-1912
Ivan Tergejeff 1912-1916
Simo Antti Palvola 1917-1918
Vilho Ilmari Nissinen 1919-1920
Boris Vaarna 1920-1922
Kaarlo Bertel Karlsson 1923-1929
Johan Edvard Ranta 1929-1931
Aulis Heikki Olavi Raussi 1931-1934
Mauri Evert Terho 1934-1940
 
Salmin poliisit
Varsinainen poliisitoiminta alkoi  Salmissa vasta itsenäisyyden myötä. Poliisit olivat pääasiassa paikallisia, virkaansa koulutettuja salmilaisia, jotka toimivat samassa virassa evakkoon lähtöön asti. Poliisimiehillä oli toimipiste yhteensä seitsemässä kylässä, huolehtien kylän ja kyseiselle henkilölle määrätyn oman poliisialueensa turvallisuudesta. Ennen varsinaisen poliisitoiminnan aloittamista nimismiehen alaisina toimineet  siltavoudit P. Hernberg ja ? Tikka toimittivat poliisin virkaa.
Poliisin nimi Paikka

Ylikonstaapelit A. Baranovskij, S. Hippi ja A. Toivola sekä konstaapelit J. Repetti, N. Turppa sekä H. Salmela

Tulema
Konstaapelit V. Ivakko, H. Kettu sekä ? Leskinen Uuksu
Konstaapeli V. Kräkin Orusjärvi
Konstaapelit N. Salminen ja ? Jetsu Manssila
Konstaapeli H. Supinen Miinala
Konstaapeli E. Tarvainen Lunkulansaari
Konstaapelit J. Ahokas ja Antti Peiponen Mantsinsaari

Taulukot: Salmi – Salmin pitäjän muistojulkaisu. Anni Viljanto, Salmi-Säätiö 1952